Kotimaan oloissa katoilta vaaditaan astetta enemmän

Suomenniemellä asuvaa kansaa on siunattu monella mahtavalla tavalla, mutta vaativat sääolosuhteet asettavat rajoituksensa suomalaiselle rakentamiselle. Kotimaiset arkkitehdit joutuvat ottamaan luomisprosessissaan huomioon, kuinka paljon lumen painoa katon tulee kestää ja mitä materiaaleja tulee käyttää, ettei lämpö karkaa talviaikaan harakoille. Suomessa ei muiden Euroopan maiden keskiaikaisia kaupunkikeskustoja ylväine rakennuksiin tapaa, sillä keskiajalla kotimaan kaupungit olivat erittäin pieniä ja rakennusmateriaalina käytettiin puuta. Hallitseva kattotyyppi oli pitkään harjakatto, vaikka taitekattokin ilmestyi ensin kartanoihin ja pappitaloihin, ja myöhemmin 1920-luvulla joihinkin yksityiskoteihin. Tämä mansardikattonakin tunnettu malli on sen sijaan Pariisissa hyvin yleinen.

Suomen suuriruhtinaskunnan arkkitehtuuri toi näyttävämpiä rakennuksia katukuvaan. Arkkitehdit Johan Albrecht Ehrenström sekä Carl Ludvig Engel loivat Helsingille sen omaleimaiset nähtävyydet, kuten Senaatintalon, Tuomiokirkon, Helsingin yliopiston rakennukset sekä Nikolainkirkon. Arkkitehtuurin kultakautena on Suomessa kuitenkin pidetty 1950-lukua, jolloin Alvar Aalto vakiinnutti asemansa Suomen johtavana arkkitehtina. Aallon työt muokkasivat ajankuvaa persoonallisella otteellaan. Ensimmäinen uuden kauden työ oli Säynätsalon kunnantalo, josta tuli kansainvälisestikin tunnettu suomalaisen arkkitehtuurin tunnusmerkki. Suomen arkkitehtuurista tuli 1980-luvulla ennennäkemättömän monimuotoista. Tosin kattoratkaisuissa ei nähty huimia luomuksia, vaan rakennusten pohjakaavaratkaisuissa korostettiin rakennuspaikan yksilöllisyyttä. Suomalaisia arkkitehtuurin taidonnäytteitä löytyy silti!

Helsingin tuomiokirkko, Vaasan ortodoksinen kirkko ja Olavinlinna

Helsingin tuomiokirkko ei esittelyjä kaipaa. Valkoisena loistava rakennus on tunnettu myös sen vihreistä kupolikatoistaan. Lisäksi kattoa koristaa apostoleja kuvaavat sinkkipatsaat. Kirkko edustaa uusklassista tyyliä ja kohoaa omalta tasoltaan Helsingin kaupungin ylle, josta se näkyy kauas merelle. Tiesitkö, että se on pohjapiirrokseltaan tasavartisen kreikkalaisen ristin muotoinen?

Ainutlaatuisia kattoja löytyy Suomesta toki pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin. Vaasassa sijaitseva Pyhän Nikolaoksen kirkko on Carl Axel Setterbergin suunnittelema. Punatiilinen rakennus edustaa englantilaista gotiikkaa ja tarkkasilmäiset voivatkin havaita kattorakenteissa yhdenvertaisuuksia muiden kuuluisten gotiikkarakennusten, kuten Westminister Abbeyn kanssa.

Olavinlinnan katto on puolestaan Suomessa 1400-luvulta parhaiten säilyneitä taidonnäytteitä. Linna edusti pyöreine torneineen tuon ajan parhainta puolustusteknologiaa ja linna onkin joutunut historian saatossa monien hyökkäysten kohteeksi. Taisteluista linna selvisi kunnialla, mutta vuosina 1868 ja 1869 linnassa tapahtuneet suurtulipalot tuhosivat lähes kaikki linnan alkuperäiset puuosat. Olavin linna restauroitiin nykyiseen loistoonsa vuonna 1961 ja linnassa voi vierailla ympäri vuoden. Linnan vaikuttaviin kattorakenteisiin voi tutustua esimerkiksi kirkkotornissa, kellotornissa ja Kijlin tornissa. Viides torni, niin kutsuttu Paksu torni, tuhoutui ruutionnettomuudessa 1700-luvulla. Alueella on nähtävissä myös Pyhän Eerikin tornin rauniot.

Imatran Valtionhotelli, Merikeskus Vellamo ja Finlandia-talo

Imatran Valtionhotelli seisoo kunniapaikalla Imatrankosken töyräällä. Kyseessä on nykyään hotelina toimiva Usko Nyströmin suunnittelema jugendlinna. Tyylille on ominaista rytmikkäästi aaltoileva, epäsymmetrinen muotokieli sekä jyrkän geometriset muodot. Ennen Grand Hôtel Cascadena tunnetun Valtionhotellin katto onkin vaikuttava ilmestys. Kotkassa sijaitsevan Merikeskus Vellamon kattorakenne edustaakin huomattavasti modernimpaa tyyliä. Ilmari Lahdelma suunnitteli museokeskuksen erivärisistä peltikaseteista ja silkkipainetusta lasilevystä, jotka ovat vuoroon laudoitettuja. Kenties etäisesti alas viettävää rinnettä muistuttava katto on mielenkiintoinen ja erottuu merenrantakaupungin horisontista. Museorakennuksen yhteydessä voi myös ihmetellä majakkalaiva Kemiä ja jäänmurtaja Tarmoa.Finlandia-talo kattorakenteineen ansaitsee oman kappaleensa, onhan kyseessä yksi Suomen ikonisimmista rakennuksista. Alvar Aallon taidonnäytteessä on tornimainen osa, jonka ylitse on rakennettu vino katto. Tila on kuitenkin sisäkaton ritilärakenteen vuoksi näkymättömissä. Sen avulla saadaan syvä jälkikaiunta, joka on ominaista korkeille kirkkosaleille. Finlandia-talon kongressisiipi erottuu julkisivunsa ”aaltojen” vuoksi. Ulkoseinät seuraavat rakennusta ympäröivän maaston muotoa, eivätkä ole suoria, vaan kaartuvia. Finlandia-talo onkin yksityiskohtineen oikea taideteos. Vaikuttavaan arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan parhaiten opastetuilla käynneillä. Kyllä siis Suomessakin osataan tehdä vaikuttavia kattoja, ja jäämme odottamaan uusien rakennusprojektien, kuten Helsingin keskustakirjasto Oodin valmistumista.